SUORITETTAVA LOTTOARVONTA
Hyvän taikurin taikatemppu on sellainen jossa katsojat eivät havaitse eivätkä huomaa, kuinka temppu tehdään. Taikatempun salaisuutta ei paljasteta eikä jaeta muille taikureille.
Suoritettava lottoarvonta on kuin huipputaikurin taikatemppu. Arvontatapahtuma on tehty niin nopeatempoiseksi ja siihen on kuvateknisesti tehty nopeita kuvaleikkauksia, että on todella vaikeaa huomata, mitä arvonnassa todella tapahtuu.
Arvottujen lottonumeroiden pitäisivät olla täysin satunnaisesti valikoituja. Täydellinen satunnaisuus, siinä jokainen osatekijä toimii muista riippumatta eikä ihminen voi vaikuttaa prosessin kulkuun. Satunnaisuus tarkoittaa täysin ennalta arvaamatonta. Satunnaisuudella on yllättäen omat sääntönsä ja rakenteensa. Satunnaisuutta on kuitenkin helppo hyödyntää, koska se on ennalta arvaamatonta, joka on arvattavissa.
Suoritettava lottoarvonta näyttää siltä, että arvottavat numerot valikoituvat täysin satunnaisesti, olipa kysymyksessä sitten mekaaninen arvontakone, tietokoneanimaatio tai tietokoneohjelmalla suoritettava arvonta. Numeroiden valinnan satunnaisuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa arvontakoneen tai tietokoneohjelman suunnitteluvaiheessa. Tämän tietää ainoastaan peliyhtiö ja varmasti tulee kiistämään, jos arvontojen satunaisuudesta esitetään epäilyjä tai salaliittoteorioita. Se varmasti on totta, että suoritettavan arvonnan aikana arvontatapahtumaan ei varsinaisesti millään tavoin vaikuteta.
Jos pelattavan pelin arvontatuloksiin jollain tavoin vaikutetaan, ainoa keino suojautua siitä on jättää pelaamatta koko peliä.
Tarkastellaan hieman muutamalla esimerkillä, mitä lottoarvonnassa todella tapahtuu. Tutkimus ja päättely on tehty vain niillä perusteilla, mitä meille lottoajille halutaan näyttää. Peliyhtiö ei taikurin tavoin koskaan tule paljastamaan ”arvonnan” saloja. Muutoin pelaajalta särkyy suuri illuusio ja unelma miljoonavoitoista!
ESIMERKKI 1
KAHDEN LOTTOARVONNAN ANATOMIA
Satunnaisuus on hyvin erikoinen ilmiö, varsinkin jos se liittyy uhkapelimaailmaan. Suuri pelaajajoukko joko ei ymmärrä tai ole kiinnostunut, että sattuma tai satunnaisuus on hyvin suhteellista uhkapelimaailmassa.
Tarkastellaan kahta lottoarvontaa, joiden väli on 38 arvontakierrosta. Arvontakierrokset ovat vuoden 2019 arvontakierros 6 jolloin seitsemän oikein osumatulokselle oli jaossa 15,5 miljoonaa euroa ja arvontakierros 44 ja seitsemän oikein osumatulokselle 1,2 miljoonaa euroa. Satunnaisuuden mukaan arvonnoilla ei pitäisi olla mitään yhtäläisyyttä.
Suoritettava lottoarvonta alkaa ja ”käynnistetään” arvontakone. Arvontakierros 6 kuva 1A ja arvontakierros 44 kuva 1B.
Lottopallot pudotetaan suureen läpinäkyvään palloon siten, että pudotus alkaa oikeasta reunasta.
Viimeisenä putoavat vasemman reunan lottopallot.
Pudotetut lottopallot ovat vakiintuneet suuren läpinäkyvän pallon pohjalle ja arvonnan TV-dokumentaatiosta ei ilmene mitään samankaltaisuutta.
Lottoarvonta on päättynyt ja arvotut lottorivit vaikuttavat täysin satunnaisilta ja niillä ei ole mitään yhtäläisyyttä.
Tarkastellaan arvottuja varsinaisia rivejä hieman tarkemmin voidaan todeta, että arvotuissa riveissä on neljä samannumeroista palloa. Lisäksi lottonumeroiden arvontajärjestyksessä on samankaltaisuutta.
Tällä perusteella voi esittää kysymyksen, onko ilmiö perustunut vain pelkkään satunnaisuuteen vai onko niin, että ilmiö johtuu arvontojen joistakin yhtäläisistä tekijöistä. Vastauksen tähän tietää vain peliyhtiö ja yrityssalaisuuteen vedoten ei tule sitä mitenkään kommentoimaan!
ESIMERKKI 2
Esimerkissä 2 tarkastellaan yksittäistä lottoarvontaa. Suoritettavassa arvonnassa arvotaan seitsemän varsinaista ja yksi lisänumero neljästäkymmenestä numerosta. Arvontalaite on mekaaninen ja laitteen käynnistämisen jälkeen arvontalaite toimii yhtäjaksoisesti siihen saakka kunnes numerot ovat arvottu. Arvontalaitteen käynnistämisen jälkeen sen toimintaan mikään ulkopuolinen taho ei voi vaikuttaa. Olettamus siis on, että lottonumeroiden arvonta perustuu satunnaisuuteen. Suoritettavaa arvontaa valvovat viralliset valvojat. Suoritetusta arvonnasta on ”leikattu” yksittäisiä kuvia ja mitä suoritetun arvonnan aikana on tapahtunut.
Kuva 1. Suoritettava lottoarvonta alkaa ja kaikki neljäkymmentä lottopalloa ovat ladottuna pallojen pudotuslaitteeseen. Suuri läpinäkyvä pallo on tyhjä.
Kuva 2. Lottopallot pudotetaan suureen läpinäkyvään palloon. Pallojen pudotus on toispuoleinen ja kolmen vasemman laidan rivien pallot putoavat ensin.
Kuva 3. Oikean laidan pallo ”pomppaa” ennen kuin se putoaa suureen läpinäkyvään palloon.
Kuva 4. Pallojen pudotessa suureen läpinäkyvään palloon, muutama lottopallo pomppaa hyvin korkealle. Tapahtuu jotakin hyvin hämmästyttävää. Yksi pomppaavista lottopalloista pomppaa suoraa siihen aukkoon josta arvottava lottopallo tulee suuresta läpinäkyvasta pallosta ulos. Huom! Valitettavasti tätä ei voi todeta varmasti, koska lottopallojen pudotuksesta ei näytetä lähikuvaa.
Kuva 5. Pudotetut lottopallot ovat vakiintuneet suuren läpinäkyvän pallon pohjalle.
Kuva 6. Suuri läpinäkyvä pallo alkaa pyöriä vastapäivään ja sisällä olevan lankaspiraalin päässä olevalla aukolla on lottopallo, josta arvottu lottopallo tulee ulos.
Kuva 7. Suuren pallon jatkaessa pyörimistä lottopallo häviää reikään.
Kuva 8. Kuva osoittaa, että lottopallo on pudonnut pystyputkea alas arvontalaitteen vasemman puolen vaakaputkeen johon arvotut varsinaiset numerot tulevat.
Kuva 9. Kuvan alaosan grafiikka kertoo, että pallo numero 31 on arvottu varsinaiseksi numeroksi, vaikka mitään itse varsinaista arvontatapahtumaa ei ole vielä edes alkanut.
Kuva 10. Suuren läpinäkyvän pallon pyörimissuunta on vaihtunut ja itse arvontatapahtuma on alkanut. Varsinaisen arvontatapahtuman ensimmäiseksi numeroksi arvontakone valitsee numeron 32.
Kuva 11. Kuvan alaosan grafiikka kertoo, että numero 32 on varsinaisessa arvonnassa ensimmäiseksi arvottu varsinainen numero.
Kuva 12. Arvonta jatkuu ja arvottu numero on 2.
Kuva 13. Arvonta jatkuu ja arvottu numero on 40.
Kuva 14. Arvotun pallon numero on 37.
Kuva 15. Arvotun pallon numero on 16.
Kuva 16. Arvotun pallon numero on 15. Putkessa on jo kaikkiaan seitsemän lottopalloa.
Kuva 17. Vaikka putkessa on jo seitsemän lottopalloa, arvontakone jatkaa toimintaansa ja varsinaisten numeroiden putkeen putoaa vielä yksi lottopallo.
Kuva 18. Varsinaisia arvottuja numeroita on kaikkiaan kahdeksan, mutta kuvan alaosan grafiikka ei kerro, että lottopallon numero on 10.
Kuva 19. Pystyputken alaosan suulla oleva vipu kääntyy, koska arvottu lisänumero tulee oikealla olevaan vaakaputkeen.
Kuva 20. Pystyputkesta putoaa yhdeksäs numero.
Kuva 21. Pudonnut numero kääntyy oikealla olevaan vaakaputkeen arvotuksi lisänumeroksi.
Kuva 22. Lisänumeroksi on arvottu numero 35, mutta kuvan alaosan grafiikka ei kerro sitä.
Kuva 23. Taas tapahtuu jotakin merkillistä. Kuvaan ilmestyy käsi ja kädessä on sininen kynä.
Kuva 24. Kynä osoittaa varsinaisten numeroiden putkessa olevaa kahdeksatta lottopalloa.
Kuva 25. Kuvan alalaidassa oleva grafiikka kertoo, että arvottu lisänumero olisi numero 10.
Kuva 26. Osumatulostaulu osoittaa, että yhtään seitsemän oikein ja 6+1 lisänumero osumatulosta suoritetun arvonnan jälkeen ei ole löytynyt.
Kuva 27. Ilmoitetaan, että seuraavan lottoarvonnan 7 oikein osumatulokselle jaettava potti on 7,5 miljoonaa euroa. Samoin 6+1 lisänumero voittosumma siirtyy seuraavalle arvontakierrokselle.
Minkä johtopäätelmän suoritetusta arvonnasta voi tehdä? Arvontakone on suorittanut tehtävänsä minkään ulkopuolisen tahon puuttumatta sen toimintaan. Seikka, että lottopallo, golftermillä sanoen ”hole in one”, pomppasi suoraan ”reikään” ei voi tapahtua mitenkään muuten kuin, että arvontakoneen toimintaa on muutettu siten, että tämä on mahdollista. Kenen tahon toimesta näin on tehty, ei varmasti tulla kertomaan!
Aikaisemmin suoritettujen arvontojen perusteella voi todeta, että varsinaiset seitsemän arvottua lottopalloa pudotetaan vasemmalla olevaan vaakaputkeen ja lisänumero oikealla olevaan vaakaputkeen.
Nyt tehtiin tästä poikkeava tulkinta. Sekä seitsemän varsinaista ja lisänumero olivat varsinaisten arvottujen numeroiden kanssa samassa putkessa.
Voi hyvällä syyllä kysyä, toteutuiko tehdyssä poikkeavassa tulkinnassa peliä pelaavan oikeusturva ja vain sen vuoksi, että arvontakone toimi normaalisti, mutta tapahtui jotakin, että arvontalaite ”arpoi” kaikkiaan yhdeksän numeroa.
Miksi nämä kaksi virallista ”valvojaa” eivät reagoineen koska olettaisi, että asian olisi havainnut heti suoritettavan arvonnan alussa ja siihen olisi reakoitu.
Vain peliyhtiö tietää vaikuttiko tehty tulkinta ja päätös siihen, että suoritetun arvonnan jälkeen ei löytynyt yhtään 7 oikein ja 6+1 lisänumero oikein osumatulosta.
Eräässä sanomalehtijutussa peliyhtiön tiedottaja oli todennut. ”Lottolähetys on tv – dokumentaatio, jota valvoo kaksi Poliisihallituksen virallista valvojaa. He todentavat arvotut numerot luettelemalla ne ääneen, kun kukin pallo on arvottu. Arvotuksi pallo lasketaan silloin, kun se on tullut ulos arvontakoneesta. Televisiokuva seuraa arvontaa esittämällä kuvaa arvontakoneen toiminnasta sekä pallojen putoamista kouruun, jolloin kaikki arvotut pallot näkyvät kourussa. Oikeat numerot todennetaan lisäksi grafiikalla kuvan alalaidassa”.
On todettava, että televisioitavan lähetyksen perusteella, joka on tv – dokumentaatio, ei varmasti voi todeta pomppasiko pallo suoraan ”reikään”. Jos näin ei tapahtunut, toinen vaihtoehto on, että kyseinen pallo oli jo reiässä ennen neljänkymmenen lottopallon pudotusta suureen läpinäkyvään palloon.
ESIMERKKI 3
Esimerkissä 3 tarkastellaan TUPLAUSNUMERO nimistä arvontaa. Pelimuodossa luvattiin kaikkien voittoluokkien voitto kaksinkertaisena. Jo tällainen lupaus pitäisi herättää pelaajassa epäilyjä siitä, että lupaukseen saattaa olla ”koira haudattuna”. On kaksi eri asiaa luvata ja milloin kierroskohtaisen kokonaisliikevaihdon perusteella on mahdollista maksaa voitto tuplattuna, varsinkin suurimpien voittotulosten osalta. Siihen ei tarvita kummoistakaan matematiikkaa, kuinka monta arvontakierrosta tarvitaan, että kassaan on kerättynä tarpeeksi rahaa maksaa voittoja tuplattuna.
Suoritettavaa tuplausnumeroarvontaa ei heti mieltäisi, että sitä ei suoritetakkaan mekaanisella arvontalaitteella, vaan arvonta on tietokoneanimaatio. Suoritettavasta arvonnasta saa sen vaikutelman, että lottopallot sekoittuvat täysin satunnaiseen järjestykseen ja arvottava tuplausnumero valikoituu näiden joukosta täysin satunnaisesti. Tarkastelu on suoritettu kolmesta eri tuplausnumeroarvonnasta.
Arvonnoista on ”leikattu” viiden kuvan kuvasarja siten, että eri kuvat ovat suoritettavan arvonta-animaation samasta kohtaa. Tämän voi helposti todeta siitä, että pallojen sijainnit ovat jokaisessa kuvasarjassa yhtenevät.
Kuva 1. Tuplausnumeron alkamiskohta jossa näkyy TUPLAUSNUMEROARVONNAN käynnistysnappi.
Kuva 2 Lottopallojen asema on jokaisessa kuvassa sama, vain numerot ovat muuttuneet. Tarkemmin tämän voi todeta kahden punaisen ympyrän sisällä olevista lottopallosta.
Kuva 3. Edelleen ”arvonnan” edetessä lottopallojen asemat ovat samat, vain numerot ovat muuttuneet. Vertaa kuvien kahta ympyröityä lottopalloa.
Kuva 4. ”Arvottava” tuplausnumero valikoituu aina samasta kohtaa. ”Arvottava” tuplausnumero on sinisen ympyrän sisällä. Tuplausnumeron valinta ei siis sisällä mitään satunnaisuuteen viittaavaa. Ainoastaan pallon numero on vaihtunut.
Kuva 5. Kolmessa eri tuplausnumeroarvonnassa ”arvottu” tuplausnumero.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 25.10.2015
Poliisihallitus
Asemapäällikönkatu 14
PL 22
00521 Helsinki
SELVITYSVAATIMUS
Olen tutkinut ja analysoinut pitkällä aikavälillä LOTTO nimisen numeroarvauspelin arvontoja ja todennut niissä seuraavia erikoisia piirteitä.
VARSINAISTEN JA LISÄNUMEROIDEN ARVONTA
Lottopallot ovat ennen arvontatapahtumaa ladottu lottopallojen pudotuslaitteeseen, joka sisältää kuusi erillistä kourua. Oikealta lukien kolmessa kourussa perättäin on seitsemän lottopalloa ja näiden jälkeen kolmessa kourussa kuusi lottopalloa. Koko rivistö on siten, että vain yläosaltaan ne ovat tasattuna. Tästä lähtötilanteesta lottopallot pudotetaan varsinaiseen arvontapalloon. Lottopallojen pudotustilanteessa ilmenee erikoinen ilmiö. Jotkin lottopallot ”pomppaavat” hieman ennen kuin ne saavuttavat tilanteen, että putoavat pudotuslaitteen alareunan ohitse. Lottopallon ”pomppaus” ei noudata mitään säännönmukaisuutta, vaan vaihtelee arvonnoista toiseen.
Fysiikan peruslakien mukaan putoava kappale ei voi muuttaa liikesuuntaansa, ellei siihen vaikuta jokin liikesuunasta poikkeava voima, tai kappale törmää johonkin esteeseen. Lottopallojen pudotuksessa se kuinka korkealle lottopallo ”pomppaa” riippuu liike- energiasta ja putoavan kappaleen nk. omavarauskyvystä.
Vuoden 2015 silmiinpistävä huomio on, että lottopallojen pudotuslaitteen oikeasta reunasta lukien kolmas lottopallorivistö alkaa pudota vasta sen jälkeen kun muiden lottopallorivistöjen lottopallot ovat melkein ylittäneen pudotuslaitteen alareunan ja näissäkin lottopallojen pudotustilanteissa joidenkin rivistöjen viimeinen pallo ”pomppaa”. Ilmiö saattaa jatkua useamman arvontakierroksen ajan ja sen jälkeen lottopallojen pudotustapahtuma yllättäen muuttuu. Tämän ilmiön seuraamista ja huomioimista on vaikeutettu sen jälkeen kun arvonta siirtyi kaupallisen TV-kanavan lähettämäksi.
TUPLAUSNUMERON ARVONTA
Vuonna 2014 arvontakierroksesta 22 lähtien peliin tuli uusi voittoluokka tuplaus. Tässä voittoluokassa osallistumalla peliin, voi tuplata peruspelissä voittamansa voittosumman. Tämä edellyttää, että arvottu tuplausnumero löytyy rastittamaltaan lottoriviltä
Tuplausnumero arvotaan ennen varsinaisten ja lisänumeroiden arvontaa.
On ilmennyt, että tuplausnumeroa ei arvota mekaanisella arvontalaitteella vaan tietokoneanimaationa. Tutkimuksessa on selvinnyt, että tuplausnumeroarvonta ei perustu itse arvonnan satunnaisuuteen vaan tuplausnumeroarvonnan perusanimaatio on aina sama ja eri pallojen liikeradat ovat aina samat. Se mitä tuplausnumeroarvontaan saatetaan muuttaa, on eri lottopallojen numerointi. Voidaan tehdä johtopäätelmä, lottopallo joka tuplausnumeroksi animaatiossa aina valikoituu, on jokaisessa arvonnassa aina sama ja siihen on määritelty numero jo ennen arvontaa. Tästä päädytään siihen, että kun arvontatilanteessa tietokoneanimaatio ”ajetaan ulos” on tiedossa se tuplausnumero, mikä tuplausnumeroksi valikoituu ja se ei perustu arvonnan satunnaisuuteen.
Tuplausnumeron arvonta ei siis täytä arpajaislain 2§ määritelmää.
Loton säännöt, jotka ovat astuneet voimaan 1.6.2014 kohdassa, II ARVONTA ”Loton arvonta suoritetaan peliajan päätyttyä Poliisihallituksen hyväksymällä ja virallisten valvojien hallussa olevalla arvontalaitteistolla.
Tuplausnumeron arvonta suoritetaan peliajan päätyttyä Poliisihallituksen hyväksymällä ja virallisten valvojien hallussa olevalla arvontajärjestelmällä tai arvontalaitteistolla”.
Sekä Poliisihallituksen, että virallisten valvojien on oltava tietoisia edellä kuvatuista seikoista.
Edellä kuvattujen perusteella on perusteltua syytä olettaa ja syntyy vahva epäilys, että suoritettavat arvonnat eivät perustu pelkkään sattumanvaraisuutteen, vaan arvontotojen lopputulokseen pyritään vaikuttamaan joillakin toimenpiteillä.
Lisäksi laskelmilla on todettu, että peliyhtiö ei kierroskohtaisen liikevaihdon perusteella pysty maksamaan suurimmassa voittoluokassa (7 oikein) kaksinkertaista voittosummaa joka arvontakierroksella. Tähän on tietysti olemassa tuplausnumeron arvontavaihtoehto, että tuplauksena suurin voitettava voitto voi löytyä vain 6 oikein tai sitä pienemmissä voittoluokassa. Tämä tuplausnumeron arvontatulos on ollut tähän mennessä tuplausnumeroarvonnassa eniten esiintynyt vaihtoehto. Peliyhtiö ei ilmoita tilastotietoina kuinka monta tuplausvoittoa kussakin voittoluokassa on löytynyt.
Onko siis peliyhtiöllä tarve salata voittajamäärät?
Allekirjoittaneena esitän vaatimuksenani saada selvitys, mistä syystä edellä kuvatut ilmiöt arvonnoissa johtuvat ja miksi niitä esiintyy.
Arpajaislaki 23.11.2011/1047 1§, 2§, 12§ ja 42§ perusteella on oikeus vaatia, että suoritettava arvonta täyttää Arpajaislain ja pelaajana voin varmistua siitä, että mikään taho tai tahot eivät vaikuta arvonnan satunnaisuuteen ja voin varmistua siitä, että pelaajana arpajaislaissa tarkoitettu pelaajan oikeusturva toteutuu ja olettamukseni ja epäilykseni osoittautuvat täysin vääriksi ja perusteettomiksi.
Jos pelaaja epäilee, että suoritettavassa ”arvonnassa” on peräti arvonnan manipulaatiota, on peliin osallistujalla oikeus esittää siitä selvitysvaatimus menetelmän hyväksyneeltä organisaatiolta. Eräs valveutunut pelaaja on kirjelmöinyt siitä ja vaatinut selvitystä. Selvitysvaatimus julkaistaan sen lähettäjän luvalla.
Selvitysvaatimus uudistettiin, mutta siihen ei ole saatu vastinetta.
Oliko suoritettavassa TUPLAUSNUMEROARVONNASSA sitten jotakin sellaista, että siitä ei haluttu antaa vastinetta. Aika erikoista, koska kysymyksessä on viranomainen.
Tällä perusteella voi tietysti esittää epäilyksen oliko kysymyksessä peliyhtiön ja arvontamenetelmän hyväksyneen organisaatio välinen ”yhteistyö” tai peräti peliyhtiön taholta lakitermillä viranomaisen erehdyttäminen?
ESIMERKKI 4
Esimerkki 4 on kolmiosainen. Kyseessä on mekaaninen arvontakone, jossa lottopallot pudotetaan pudotuslaitteesta suureen läpinäkyvään palloon. Suurta palloa pyöritetään sekä vasta ja myötäpäivään. Läpinäkyvän pallon sisällä on spiraalikouru joka kauhoo lottopallojonon ja jonon ensimmäinen pallo on arvottu lottonumero.
Lottoarvontakoneen käynnistämisen jälkeen se suorittaa arvonnan automaattisesti, eikä kukaan ulkopuolinen vaikuta sen toimintaan.
Mielenkiintoinen kysymys heräsi siitä. Voidaanko arvontakoneen suorittamaan arvontatulokseen vaikuttaa jo ennen suoritettavaa arvontaa?
Arvonnoista tutkittiin sitä voidaanko arvontatulokseen vaikuttaa sillä tekijällä, miten lottopallot ovat ladottu ja jakautuneet pallojen pudotuslaitteeseen.
Kuva 1. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy, kuinka lottopallot ovat riveissä pallojen pudotuslaitteessa.
Kuva 2. Lottopallot ovat ladottuna kuuteen riviin pallojen pudotuslaitteeseen. Rivit eivät ole rivien alapuolella samassa linjassa.
Kuva 3. Lottopallot pudotetaan, mutta vasemmalta lukien kolmannesta rivistä pallot ovat jääneet paikoilleen.
Kuva 4. Vasta kun muiden rivien pallot ovat lähes pudonneet, alkavat kolmannen rivin pallot pudota.
Kuva 5. Oikeat lottonumerot ovat arvottu.
Kuva 6. Kuva osoittaa, mistä kohden pallorivejä pallot ovat valikoituneet. Punaisella renkaalla olevat pallot ovat varsinaiset numerot ja sinisellä renkaalla olevat pallot ovat lisänumerot.
Kuva 1. Lottoarvonta alkaa.
Kuva 2.Lottopallot ovat ladottuna kuuteen riviin pallojen pudotuslaitteeseen. Rivit eivät ole rivien alapuolella samassa linjassa.
Kuva 3. Lottopallot pudotetaan, mutta pallot eivät putoakaan tasaisesti.
Kuva 4. Vasemmalta lukien ensimmäisen ja kolmannen pallorivin viimeiset pallot pomppaavat.
Kuva 5. Oikeat lottonumerot ovat arvottu.
Kuva 6. Kuva osoittaa, mistä kohden pallorivejä pallot ovat valikoituneet. Punaisella renkaalla olevat pallot ovat varsinaiset numerot ja sinisellä renkaalla olevat pallot ovat lisänumerot.
Kuva 1. Lottoarvonta alkaa.
Kuva 2. Lottopallot ovat ladottuna kuuteen riviin pallojen pudotuslaitteeseen. Rivit eivät ole rivien alapuolella samassa linjassa.
Kuva 3. Lottopallot pudotetaan, mutta pallot eivät putoakaan tasaisesti.
Kuva 4. Tapahtuu merkillinen ilmiö. Osa pudotetuista lottopalloista pomppaa takaisin.
Kuva 5. Vasemmassa laidassa oleva pallo pomppaa todella korkealle.
Kuva 6. Pallo alkaa pudota alas.
Kuva 7. Oikeat lottonumerot ovat arvottu.
Kuva 8. Kuva osoittaa, mistä kohden pallorivejä pallot ovat valikoituneet. Punaisella renkaalla olevat pallot ovat varsinaiset numerot ja sinisellä renkaalla olevat pallot ovat lisänumerot. Huomioitavaa, että neljä varsinaista numeroa ovat valikoituneet vasemman reunan pallorivistöstä. Myös lottopallo numero 14 joka pomppasi kaikista eniten.
Tutkittaessa sitä, onko pallojen ladonnalla merkitystä arvonnan lopputulokseen. Yleisesti voidaan todeta, sillä on merkitystä arvonnan lopputulokseen. On kuitenkin todettava, ladotaanko lottopallot satunnaisesti vai tarkoituksella johonkin järjestykseen.
Se mikä erityisesti kiinnitti huomiota, miksi pallojen pudotuksessa ilmeni lottopallojen putoamisen epätasaisuutta ja pallojen pomppaamista. Ainoa johtopäätös minkä ilmiöstä voi tehdä, pallojen pudotuslaitteessa on jokin säätämismahdollisuus jolla ilmiö saadaan aikaan. Yksiselitteisesti arvontaan vaikutetaan jo ennen suoritettavaa arvontaa. Onkon kysymys satunnaisuudesta vai aivan jostakin muusta?
ESIMERKKI 5
Esimerkki 5 on eräästä pelattavasta lotosta ja sen arvonnasta. Arvonta suoritetaan mekaanisella arvontalaitteella, jossa käytetään hyväksi puhallettavaa ilmavirtaa ja arvontalaitteen keskellä olevan putken puhallusta ja imua. Suoritettava arvonta todella näyttää ja siitä saa sen käsityksen, että arvonta perustuu täydelliseen satunnaisuuteen. Arvontakone toimii täysin automaattisesti suoritettavan arvonnan ajan.
Pelattavan pelin suoritettavia arvontaa on tutkittu pitkällä ajanjaksolla. Arvonnoista on huomattu seikkoja jotka hieman antavat aihetta epäilyyn, että arvonta ei perustuisikaan täydelliseen satunnaisuuteen. Epäily saattaa olla väärä ja taho joka arvonnan on suorittanut osoittaa epäilyt vääriksi.
Suoritetusta arvonnasta on ”leikattu” 30 yksittäistä kuvaa ja analysoidaan kuvasarjaa, mitä arvonnassa on todella tapahtunut.
Kuva 1. Kokonaisuudessaan suoritettavassa arvonnassa oli jaossa 32 300 000 euroa mutta se edellytti, että pelaajan rivillä oli kuusi varsinaista arvottua numeroa ja onnennumero oikein.
Kuva 2. Lottopallot ovat suuren pallon takana olevissa putkissa josta ne pudotetaan suureen läpinäkyvään palloon. Suuren läpinäkyvän pallon sivulla on valkoinen pallo, jonka merkitystä voi vain arvailla?
Kuva 3. Ensin suoritetaan ”onnennumeroarvonta”. ”Arvonnan” alkutilanteessa vasempaan reunaan ilmestyy punainen ovaali.
Kuva 4. Punaiseen ovaaliin ilmestyy teksti, onnennumero ja numero 14. Mitään arvontaan viittaavaa on vaikeata havaita, koska punaiseen ovaaliin vain ilmestyy teksti ja numero.
Kuva 5. Suuren läpinäkyvän pallon keskellä on putki ja putken lähellä on pallo.
Kuva 6. Pallo imaistaan putken suulle josta se pudotetaan käyrään putkeen. Pallon numero on 45 ja ensimmäinen lottopallo on ”arvottu”.
Kuva 7. Kuvan numero 6 jälkeen esitettävä arvonta siirtyi ristikuvana kuvaan, jossa putken päässä on jo pallo.
Kuva 8. Putken päässä olevan pallon numero on 26.
Kuva 9. Tapahtuu jotakin odottamatonta. Pallo jonka numero on 26 ”sylkäistään pois”.
Kuva 10. Putken suulle ilmaantuu keltainen pallo.
Kuva 11. Keltaista palloa ei imaista putken suulle. Putken läheisyyteen sen taakse ilmestyy pallo jonka numero on 48.
Kuva 12. Pallo numero 48 imaistaan putken suulle ja pallo valikoituu toiseksi ”arvotuksi” numeroksi.
Kuva 13. Putken sivulla on pallo.
Kuva 14. Pallo jonka numero on 15, imaistaan putken suulle. Pallo valikoituu kolmanneksi ”arvotuksi” numeroksi.
Kuva 15. Putken yläpuolelle ilmaantuu punainen pallo.
Kuva 16. Pallo jonka numero on 5, imaistaan putken suulle. Pallo valikoituu neljänneksi ”arvotuksi” numeroksi.
Kuva 17. Putken vasemmalla puolella on pallo.
Kuva 18. Pallo alkaa lähestyä putken suuta.
Kuva 19. Pallo imaistaan putken suulle.
Kuva 20. Pallo jonka numero on 42, imaistaan putken suulle. Pallo valikoituu viidenneksi ”arvotuksi” numeroksi.
Kuva 21. Putken suulle ilmestyy punainen pallo. Pallon numero on joko 6 tai 9.
Kuva 22. Palloa ei imaista putken suulle ja pallo putoaa putken suun ohitse.
Kuva 23. Putken takapuolelle on ilmestynyt keltainen pallo. Pallon numero on 33.
Kuva 24. Pallo imaistaan putken suulle ja se valikoituu kuudenneksi ”arvotuksi” numeroksi.
Kuva 25. Putken vasemmalle puolelle ilmestyy punainen pallo.
Kuva 26. Pallon imaistaan putken suulle. Pallon numero on 1 joka valikoituu ensimmäiseksi ”arvotuksi” lisänumeroksi.
Kuva 27. Putken vasemmalle puolelle ilmestyy pallo.
Kuva 28. Pallo imaistaan putken suulle. Pallon numero on 25 ja pallo valikoituu toiseksi ”arvotuksi” lisänumeroksi.
Kuva 29. Oikeiksi numeroiksi on ”arvottu”. Onnennumero on 14. Varsinaiset numerot ovat 5, 15, 33, 42, 45, 48, ja lisänumerot 1 ja 25.
Kuva 30. Suoritetun arvonnan jälkeen ei löydy yhtään sellaista riviä jolla voitettaisiin koko 32 300 000 euron luvattu summa. Suurin voitto on ainoastaan n. 1,2 miljoonaa euroa.
Voi tietysti esittää kysymyksen. Oliko lottopallon numero 26 ”poissylkemisellä” jokin merkitys sille, että suurinta voittosummaa ei löytynyt?
Suurinta jaettavaa voittosummaa kasvatettiin vielä useita arvontakierroksia aina 44 300 000 euroon asti.
OLIKO ARVONASSA SITTEN JOTAKIN SATUNNAISUUDESTA POIKKEAVAA
Mikä merkitys arvontakoneen vasemmalla puolella olevalla valkoisella pallolla on? Tuskin se on siinä sen vuoksi, että sillä näytetään valoa lottopalloille. Sisältääkö valkoinen pallo tunniste-elementin jolla ”arvottavaksi” valittava lottopallo tunnistetaan?
Miksi pallo numero 26 ”sylkäistiin” pois ja sen ei haluttu esiintyvän arvotulla rivillä. Miten arvontakone teki sen päätöksen, että pallo ”sylkäistiin” pois.
Millä perusteella arvontakone tekee päätöksen, mikä pallo imaistaan putken suulle valituksi ja ”arvottavaksi” numeroksi. Olisikohan suurella valkoisella pallolla siihen jotakin merkitystä?
Tällainen putken suulle imaistun pallon ”poissylkeminen” ei ole ollut vain yksittäinen tapahtuma. Vastaavaa menetelmää käytettiin aina silloin tällöin. Samoin kuin putken suulla kieppuvaa palloa ei imaistu ”arvotuksi” numeroksi.
Arvontojen tutkimisen perusteella on ollut perusteltua syytä olettaa, että ”arvottavaksi” valikoituva pallo tunnistetaan jollakin menetelmällä. Nykytekniikalla se on todella helppoa. Eli onko jo ennen arvontaa arvontakone ohjelmoitu, mitkä numeropallot ”arvotaan? Varmaksi sitä ei voida todeta ja sen tietää ainoastaan arvontalaiteen suunnittelija ja peliyhtiö.
Suoritettava lottoarvonta on päättynyt. Taikatempun illuusio oli täydellinen, eikä sitä kukaan pelaaja edes huomannut.